Koronaviruksen toinen aalto kolkuttelee monessa maassa – miten käy Suomen?

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp

Koronakeväästä uuvahtaneet kansalaiset ovat kesän koittaessa rentoutuneet ja unohtaneet varotoimet ympäri Suomen. Asiantuntijat ovat pidättäneet henkeään seuratessaan sairastuneiden määrien kehitystä ja R0- eli tartuttavuuslukuja, mutta toistaiseksi olemme selvinneet rajoitusten puruista varsin vähäisin vahingoin, tartuttavuusluvun pysyessä reippaasti alle yhden.

 

Sama uuvahtamisen trendi vaikuttaa ympäri maailman, ja monessa maassa tilanne näyttää rentoutuneiden kansalaisten käytöksen vauhdittamana jo huomattavasti Suomea synkemmältä. Italiassa ja Espanjassa suljetaan jälleen rajoja uusien tartuntaryppäiden ilmaantuessa, Australia on sulkenut rajojaan ensimmäistä kertaa 101 vuoteen, ja Yhdysvalloissa uusia tartuntamääräennätyksiä rikotaan päivittäin. Ruotsissa luvut kasvavat tasaisesti, mutta tehohoidon kapasiteettia puretaan silti yhtäaikaisesti. Vaikka tilanne on vakava, tuntuu nykyihminen olevan keskittymiskyvyltään heikko – koronaan on kyllästytty, ja varovaisuus on heitetty romukoppaan.

 

Helsingissä riittää toreilla porukkaa

Rajoitusten poistaminen innostanut normaaliin elämään

Rajoitusten höllentäminen on ollut odotettu uutinen, ja kesälomalaiset nauttivat täysin rinnoin terasseista ja erilaisista kesäisistä aktiviteeteista. Lisääntyneen liikehdinnän seurauksena luemme päivittäin uutisia koronaohjeistusten unohtumisesta, kun huolestuneet suomalaiset toimittavat lehtiin kuvia turvavälien puutteesta milloin tarjouskaupoilla, milloin risteilyaluksilla. Tällä viikolla odotetusti uutisoitiinkin Silja Europalla syntyneestä koronaketjusta. Risteilyaluksia ei pakata täyteen, mutta puolillaan olevissa aluksissa ihmiset silti kokoontuvat etenkin maihinnousun yhteydessä suomalaisittain tiiviisti jonoihin odottelemaan – jos olemme hätäisiä jonottamaan sisään johonkin, olemme vielä hätäisempiä jonottamaan sieltä ulos.

 

Suomessa ei ole otettu käyttöön maskipakkoa missään tilanteissa, toisin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi jo matkailulle avautuneissa Pariisissa ja Venetsiassa julkisissa tiloissa liikutaan yhä tiiviisti maski kasvoilla. Iso-Britannia avasi vasta viime viikolla parturi-kampaamot ja pubit, mutta moni muu liike on yhä määrätty pitämään ovensa kiinni. Vaikka olemme väestöltämme pieni ja harvasti asuva kansa johon suuren maailman malli ei aina pure, rajoitusten ja määräysten poikkeavuus tuntuu silti toisista käsittämättömältä.

 

Risteilyalukset ovat olleet hankalia viruslinkoja läpi pandemian

Mitä on odotettavissa rajoitusten poistuttua

 

Olemme saaneet esimakua rajoitusten poistamisen aiheuttamasta tautitapausten määrän kasvusta satunnaisten koronaryppäiden kautta. On todennäköistä, että päivittäin kasvava interaktiivisuus vääjäämättä sysää uudet tautitapaukset nousuun. Olemme oppineet huolehtimaan perushygieniastamme kevään aikana, mutta toisilla jo pelkästään käsien ahkera peseminenkin tuottaa jo nyt hankaluuksia, ja turvavälit kaupoissa ja julkisessa liikenteessä ovat olemattomat. Huolellinen käsihygienia, hihaan aivastelu, turvavälit ja kotiin jääminen hiemankin kipeän oloisena ovat yhä taudinhallinnan peruspilarit yhdessä tartuttajien löytämisen ja eristämisen kanssa, ja näistä tulisi pitää kiinni läpi pandemian kaikkien vaiheiden. Jos pystyisimme huolehtimaan näiden vaiheiden toteutumisesta, saisimme taudin pysymään sivussa huomattavasti helpommin.

 

Kesälomien aiheuttaman liikehdinnän yhteydessä suomalaiset ovat päässeet jälleen matkustamaan tiettyihin Euroopan maihin. Tilastollisesti valikoidut maat edustavat jokseenkin samankaltaista pandemiavaihetta Suomen kanssa, mutta aina on riski, että tilastot eivät kerro koko totuutta. Jos jonkun maan tilastot valehtelevat, voi olla, että suomalaiset tuovat tautia tuliaisina turvalliseksi mieltämistään kohteista. Lentokoneet toimivat myös tunnetusti otollisina tartuntapaikkoina, joten yksikin epäonninen matkaaja voi tartuttaa paluumatkallaan suuren määrän ihmisiä. Kun karanteeneista on luovuttu, eivät mahdolliset taudinkantajat osaa eristäytyä. Aika näyttää kuinka matkustaminen lopulta todella vaikuttaa Suomen tilanteeseen. Lentokoneissa ja –kentillä maskipakko on voimassa myös Suomessa.   Totuuden hetki koittaa todennäköisesti koulujen jälleen alkaessa elokuussa, kun myös valtaosa työntekijöistä palaa toimistoille. Mökeillä kontaktien määrä on vähäistä, mutta arkeen palatessa tilanne realisoituu. On todennäköistä, että etätöitä suositellaan jatkamaan vielä pitkälle syksyyn toisen aallon ehkäisytoimenpiteenä.

 

Toinen influenssa-aalto poikkeaa usein ensimmäisestä

 

Virukset ovat muuntautumiskykyisiä, ja ihmisten käytös vaikuttaa virustyyppien valikoitumiseen. Espanjantaudin aikana (1918-1920) taudin toinen aalto oli erityisen tappava. Tämän syyksi on epäilty sota-aikaa, joka pakotti lievästi sairastuneet pysymään rintamalla, kun vakavasti sairastuneet matkustivat täysissä kulkuvälineissä kaupunkeihin sairastamaan. Tämä toimintamalli sai rajumpaa tautimuotoa tuottavan viruksen leviämään, ja näin kakkosaallon pyyhkäisy tuotti valtavaa vahinkoa läpi maailman. Koronaviruksen tapauksessa olisi Espanjantaudin malliin nojaten periaatteessa mahdollista, että onnistuneet rajoitustoimenpiteet olisivat estäneet vakavaa tautimuotoa sairastavia liikkumasta julkisesti, joka saattaisi johtaa laajemmin leviävän virusmuodon lievempään muotoon – mutta virus voi käyttäytyä myös päinvastaisesti, joten tämä on puhdasta ajatusleikkiä. On aina muistettava, että jokainen henkilö reagoi tautiin eri tavalla, ja nuoret ja terveetkin ovat kuolleet koronavirukseen. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että maailmalla leviävä tautimuoto on tällä hetkellä herkemmin tartuttava, mutta kenties yleisesti vähemmän tuhoisa.  Emme kuitenkaan tiedä vielä tarpeeksi voidaksemme varmasti päätellä näin muualla kuin kahvipöydissä.

 

Milloin ja miten koronaviruksesta päästään eroon?

 

Tärkeintä koronaviruksen tukahduttamisessa ovat eristys, suojautuminen, hygienia ja turvavälit. Teoriassa viruksesta selvittäisiin, jos kaikki sairastuneet eristettäisiin ja ihmiset asetettaisiin taudin itämisajan kestävään karanteeniin. Koska pakollinen asiointi on silti välttämätöntä, ei toimintamalli toimi kuin teoriassa. Toimenpiteitä tulisi kuitenkin jatkaa, kunnes tauti on saatu riittävästi hiipumaan tai ihmiset ovat kehittäneet jonkinasteisen laumaimmuniteetin.  Asiantuntijoiden tarkasti seuraama R0- eli tartuttavuusluku tulee saada pysymään alle yhden, jolloin sairastunut henkilö tartuttaa keskimäärin alle yhden uuden henkilön. Heti, kun luku nousee yli yhden, on tauti jälleen kasvavassa vaiheessa, kuten nyt osissa Italiaa. Tällöin tiukat rajoitukset astuvat jälleen voimaan.

 

Covid-19-rokotetta kehitetään ympäri maailman

 

Viruksen toinen aalto on vauhdissa osassa maailmaa, mutta on yhä kyseenalaista, mikä on Suomen kohtalo. Tyypillisesti toista aaltoa seuraisi vielä kolmas ja mahdollisesti myös neljäs aalto, mutta alueelliset erot voivat olla merkittäviä. Espanjantaudin aikana vasta kolmas aalto oli erityisen tuhoisa Suomessa, kun Helsinki kärsi valtavaa resurssipulaa sairastajien ylivoimaisen määrän alla. Aaltojen todennäköisyys riippuu kansan käytöksestä. On myös mahdollista, että Covid-19 jää pysyväksi kausiluontoiseksi influenssaksi. Toisaalta, tutkijat ovat löytäneet Covid-19-virusta viemäreistä ympäri euroopan jo vuonna 2019, jolloin virus ei vielä tartuttanut ketään. Voi siis olla, että virukset lymyilevät ympärillämme jatkuvasti, mutta aktivoituvat vasta tiettyjen toimenpiteiden seurauksena.

 

Rokotetta odotetaan valmistuvaksi vuoden 2021 aikana, jolloin väestön asteittainen rokottaminen saadaan käynnistettyä. Se, että rokotteita saataisiin tarpeeksi koko Suomen kansalle, tulee olemaan kuitenkin pitkä prosessi. Kuten esimerkiksi sikainfluenssan aikana, riskiryhmäläiset ovat rokotelistoilla ensisijoilla. Myös ebolaan valmistettu lääke on vihdoin hyväksytty koronaviruksen hoitoon Euroopassa, mutta Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump osti kaikki saatavilla olevat lääkkeet varastoihinsa kuukausia sitten, joten tiedosta ei ole akuuttia apua eurooppalaisille.

 

Kun muistamme ja jaksamme pitää huolen taudinhallinnan peruspilareista, selviämme yhdessä tästäkin koettelemuksesta.