Pandemian 7 eri sopeutujatyyppiä – mikä näistä olet?

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp

Olemme jokainen mukautuneet poikkeustilanteeseen omalla tyylillämme. Toisiin muutokset ovat vaikuttaneet valtavasti, kun taas toiset tuntuvat selvinneen varsin vähäisin vaurioin. Luettelimme saamamme palautteen pohjalta pandemian seitsemän sopeutujatyyppiä – mihin ryhmään kuulut?

 

1. Huolehtija

 

Huolehtija lukee uutisia ja seuraa artikkeleita aktiivisesti. Hän tietää sairastuneiden ja sairaalassa olevien lukumäärän, tunnistaa epätyypillisemmätkin oirekuvat ja saattaa psykosomaattisesti aiheuttaa niitä itselleen. Huolehtija on todennäköisesti harkinnut käyvänsä koronatesteissä, vaikka ihan varmuuden vuoksi, kun kokee ainakin jonkun oireista koskevan itseään.

 

Huolehtija ei kuitenkaan linnoittaudu kotiinsa pelkäämään maailmaa, vaan käy yhä kaupassa, lenkillä ja julkisissa tiloissa tarpeen mukaan. Vaikka huolehtija ei välttämättä käytä suojavarusteita, on hän hyvin säntillinen käsienpesijä ja käsihuuhteen käyttäjä, ja tunnistaa riskialtteimmat kontaminaatiopaikat. Huolehtija noudattaa virallisia ohjeistuksia, ja on hankkinut pienen ruokavaraston kotiinsa akuutteja tilanteita varten.  Huolehtija luottaa asiantuntijoiden näkemyksiin, ja toimii niiden puitteissa.

 

Huolehtija on tyypillisesti kova ylianalysoimaan ja kenties stressaamaan esimerkiksi ihmissuhteissa ja työelämässä. Huolehtijan elämäntyyliin kuuluu, että vaikka kaikki olisi hyvin, on jotain asiaa märehdittävä. Huolehtija hyvin todennäköisesti itsekin ymmärtää huolenaiheidensa olevan usein hyvin mitättömiä, mutta kokee helposti täysin tyynen tilanteen uhkaavana.  Huolehtijan huoli ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätöntä, ja hän pystyy jatkamaan elämäänsä normaalisti.

 

2. Varautuja

 

Varautuja odottaa parasta, mutta varautuu pahimpaan. Varautujat ovat ensimmäisinä hamstraamassa vessapaperit ja jauhelihat kauppojen hyllyiltä, ja ovat alttiita joukkohysterialle. Varautujan ruokakaappi ei ole normaalitilanteessakaan lähelläkään tyhjää, mutta nyt sieltä löytyy kuukauden makaronitarpeet ja pakettikaupalla pakastelihaa.

 

Varautujaa ohjaa selviytymisvietti, joka joskus saa varautujan unohtamaan solidaarisuuden. Hän ei ole terveytensä kanssa vainoharhainen, mutta tekee asioita ”varmuuden vuoksi”. Varautuja todennäköisimmin käyttää suojavarusteita tunnollisesti liikkuessaan pakollisilla asioillaan, ja noudattaa asetettuja rajoituksia hyvin tarkasti.

 

Varautujan informaatio ei aina perustu faktaan, vaan voi olla joukkopaineen mukanaan kantamaa kuulopuhetta. Varautuja ei välttämättä halua erottaa tutkimustietoa maallikoiden hypoteeseista, ja epäkorrekti informaatio leviää nopeasti laajalle varautujien keskuudessa, aiheuttaen turhaa huolta ja pelkoa.

 

3. Ylireagoija

 

Ylireagoija on todella kova stressaamaan, ja saattaa omata hypokondrisia piirteitä. Ylireagoijaa voi pandemiatilanne huolettaa niin paljon, että hän on menettänyt yöunensa, elämänilonsa ja sosiaalisen elämänsä liki täysin. Ylireagoija on hyvin mahdollisesti tilanteen seurauksena masentunut tai ahdistunut, ja kenties hakenut asiaan apua lääketieteen ammattilaisilta.

 

Ylireagoija ei halua koskea yhteenkään pintaan kotinsa ulkopuolella, ja pelkää kaikkia kohtaamiaan ihmisiä. Läheisiään hän ei tapaa pelätessään tartuttavansa kuolettavasti jonkun rakkaimmistaan. Hän laskee päiviä esimerkiksi kauppareissun aiheuttamasta mahdollisesta kontaminaatiosta tietääkseen, milloin suurin oireiden alkamisen riski on. Ylireagoija saattaa mittailla lämpöään varmuuden vuoksi, ja on varma, että juuri hän saa koronan. Kaupasta tuodut tavarat käyvät puolestaan läpi yksityiskohtaisen puhdistusoperaation – paketit desifioidaan, kaikki pestävä pestään, ja avoimet vihannekset, irtokarkit ja leipomotuotteet jäävät suoraan hyllyyn.

 

Stressitilanteen kärjistyessä ylireagoija ei näe enää muuta kuin pahaa ympärillään. Hän ei noteeraa positiivisia uutisia, vaan keskittyy ainoastaan kauhukuviin. Ylireagoija ei saa akuutissa tilanteessa omin avuin rauhoitettua tilannetta. Kuolemanpelko voi olla vahva.

 

4. Sopeutuja

 

Sopeutuja seuraa uutisia pinnallisin puolin ja noudattaa asetettuja rajoituksia ja kehotuksia jokseenkin tunnollisesti. Sopeutuja seuraa tilastoja yksittäisten lukujen sijaan, ja rekisteröi positiivisetkin uutiset. Sopeutujan mieliala pysyy hyvänä läpi kriisin – hän kokee, että kyllä tästäkin porukalla selvitään.

 

Sopeutujan elämä ei ole pelkkää koronaa, vaan hän pyrkii pitämään virkeystasonsa yllä jatkamalla omia harrastuksiaan tilanteen mahdollistamilla tavoilla. Sopeutuja jutustelee pitkät pätkät ystäviensä kanssa, tilaa ruokaa ravintolasta, nauttii ulkoilmasta ja tervehtii naapureitaan hymyillen. Sopeutujan mieliala on tyypillisesti vakaa, eikä hänellä ole merkittävää taipumusta stressaamiseen tai ahdistukseen.

 

Sopeutujalta löytyy todennäköisesti muutaman päivän kuivaruokavarastot kotoa, mutta ei mitään kovin normaalista poikkeavaa. Sopeutuja ei ole erityisen huolissaan terveydestään, ja vertaa mielessään koronaa influenssaan. Hän tiedostaa vakavan taudin riskin, mutta tietää todennäköisyyden vakavalle tautimuodolle olevan pieni. Sopeutujalta löytyy suojavarusteita, mutta alun jälkeen hän ei ole niitä välttämättä käyttänyt, vaan säästää tilanteisiin, joissa suojaus on pakollista.

 

5. Uhmaaja

 

Uhmaaja pitää koronapandemian toimenpiteitä täysin turhina, ja kertoo mielellään mielipiteensä jokaiselle, joka häntä kuuntelee. Uhmaajan hallituskritiikki on voimakasta, ja hän vetoaa nopeasti Ruotsin strategiaan ja laumaimmuniteettiin.  Uhmaajan huoli taloudesta on humanitaarista huolta suurempi. Uhmaaja nojaa mielipiteensä validille tutkimustiedolle, joka voi kuitenkin perustua yksittäistutkimuksiin, ollen ristiriidassa vallitsevan konsensuksen kanssa.

 

Uhmaaja ei ole muuttanut toimintamallejaan pandemian takia. Hänellä ei ole erityisiä ruokavarastoja, suojaimia, tai käsihuuhteita. Uhmaajaa jopa vähän ärsyttää hysteerisiksi kokemansa suojautujat julkisissa paikoissa, ja hän saattaa omaksi ilokseen kävellä hieman liian läheltä nähdäkseen suojautujan reaktion.

 

Uhmaaja kokee taudin leviämisen laajalti välttämättömänä, ja uskoo sen olevan avain kriisin loppumiseen. Uhmaaja näkee rajoitusten oheisilmiöt, kuten syrjäytymisen, suurempana uhkana kuin itse taudin. Uhmaaja voi tarkoituksella rikkoa asetettuja rajoituksia, ja yllyttää muita samaan.

 

6. Olankohauttaja

 

Olankohauttajaa pandemiatilanne ei juuri hetkauta suuntaan tai toiseen. Hänen elämänsä ei ole radikaalisti muuttunut, eikä hän koe huolta sen muuttumisesta. Olankohauttaja helposti hyppää koronauutisten yli häntä itseään enemmän kiinnostaviin aiheisiin.

 

Olankohauttaja ei kuitenkaan uhmaajan tavoin riko rajoituksia, vaan noudattaa hänen korviinsa kantautuneita rajoitteita aina muistaessaan. Hän kunnioittaa muiden henkilöiden tilaa ja terveyttä, eikä halua ottaa kantaa pandemia-aiheisiin väittelyihin. Olankohauttajalle on oikeastaan ihan sama, mitä muut tekevät.

 

Olankohauttaja ei välttämättä tunnista koronaviruksen kaikkia oireita, ja on riskinä, että hän lähtee sairaana julkisiin paikkoihin. Jos tarve lääkärikäynnille kuitenkin tulee, noudattaa hän hyvin annettavia ohjeita.

 

7. Foliohattu

 

Foliohattu epäilee koronaviruksen olevan globaali salajuoni, jolla ihmiskuntaa pyritään orjuuttamaan ja ohjaamaan. Toiset uskovat viruksen olevan lähtöisin 5G-mastoista, toiset uskovat sen lähteneen tahallisesti levitettynä kiinalaisesta laboratoriosta, ja jotkut uskovat maailmanlaajuisten herrasmiesjärjestöjen ostaneen viruksen palvelemaan omia intressejään. Salaliittoteorioita löytyy jokaiseen makuun.

 

Foliohattu ei välttämättä kyseenalaista viruksen vaarallisuutta, ainoastaan sen lähtöperää. Toisaalta monet pitävät koko kriisiä median aikaansaamana hysteriana, ja tautia itseään tavallisena flunssana. Foliohattuja yhdistävä ominaisuus on omalle aatteelle omistautuminen ja siitä vuolaasti kertominen.

 

Foliohattu saattaa kyseenalaistaa suojainten käytön esimerkiksi hallituksen tapana alistaa ihmisiä tahtoonsa. Amerikassa maskivastaisuutta perustellaan myös niiden väitetysti aiheuttamilla hengitysongelmilla ja onnettomuuksilla, ja foliohatut ja uhmaajat ovat kokoontuneet suuriin joukkoihin vastustamaan rajoitustoimenpiteitä. Maskivastaisuus ei perustu tutkimustietoon, vaan mielipidepohjainen informaatio leviää joukoissa nopeasti, saaden yksilöt uskomaan sen faktaperäisyyteen.