Miksi maskeja käytetään?
Koronavirus-pandemian myötä kasvomaskien käyttö on yleistynyt viimeisen vuoden aikana hurjasti ympäri maailmaa. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana yskimisen, aivastamisen tai puhumisen aikana. Kasvomaskien asianmukaisen käytön avulla pisaratartuntojen leviämistä voidaan estää ja siten myös vähentää tartuntojen määrää.
Kasvomaskit ja hengityssuojaimet
Kasvomaskeilla tarkoitetaan yleisesti suun ja nenän peittäviä suojuksia, jotka suojaavat joko käyttäjäänsä tai ympärillä olevia ihmisiä altistumasta ilman hiukkasille ja aerosoleille. Maskien käyttötarkoitukset vaihtelevat suojaavuuden tehokkuuden perusteella ja siksi niitä koskee myös eri lainsäädännöt.
Suun ja nenän eteen asetettavia maskeja on kolmea eri päätyyppiä:
- Kansanmaskit
- Kirurgiset suu-nenäsuojukset (TYPE I, TYPE II ja TYPE IIR)
- Hengityssuojaimet (FFP2, FFP3)
Kansanmaskeilla tarkoitetaan erilaisia itsevalmistettuja tai kaupasta hankittuja, kankaasta tai muusta materiaalista valmistettuja maskeja, joiden päätehtävä on vähentää pisaroiden leviämistä ympäristöön. Kyseiset maskit eivät ole CE- merkittyjä, eivätkä ne sovellu työntekijöiden käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Kansanmaskit eivät siis ole varsinaisia hengityssuojaimia, koska niiden suojaavuus ei ole yhtä tehokasta kuin CE-merkityillä maskeilla. Kansanmaskien teho perustuukin osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.
Kirurgiset suu-nenäsuojukset (TYPE I, II ja IIR) ovat CE-merkittyjä sekä EN14683 standardin täyttäviä terveydenhuollon laitteita. Suu-nenäsuojaimet luokitellaan kolmeen eri luokkaan bakteerien suodatustehokkuuden perusteella. TYPE I suu-nenäsuojukset ehkäisevät pärskeiden leviämistä, mutta eivät suojaa käyttäjäänsä.
Hengityssuojaimet (FFP1, FFP2 ja FFP3) ovat henkilönsuojaimia, joiden käyttötarkoitus on suojata käyttäjäänsä ilman aerosoleilta ja hiukkasilta. Hengityssuojaimet luokitellaan myös kolmeen eri luokkaan suojaustehokkuutensa perusteella. Hengityssuojaimia koskee tiukemmat määräykset kuin suu-nenäsuojaimia, sekä suojainten tulee olla CE-merkittyjä ja täyttää standardi 149 tai N95. Kyseiset suojaimet ovat tarkoitettu erityisesti ensihoidon ja erikoisairaanhoidon yksiköihin.
Kaikkia yllä mainittuja tuotetyyppejä voi olla saatavilla myös kuluttajille. Työterveyslaitos ei kuitenkaan suosittele FFP-luokan hengityssuojaimien käyttöä yleisesti, koska niiden riittävyys tulee varmistaa työtehtäviin, joissa niitä ehdottomasti tarvitaan. Kuitenkin jos haluat suojata myös itseäsi tilanteissa, joissa kaikki eivät käytä maskeja tai turvavälien noudattamiseen ei voi luottaa, on syytä käyttää FFP – luokan hengityssuojaimia.
Visiirin käyttö maskin sijaan
Visiiri on kasvot peittävä henkilösuojain, jonka tarkoitus on suojata käyttäjäänsä nesteroiskeilta ja lentäviltä pisaroilta. Visiirissä tulee olla EN 166 merkintä tai poikkeuksellisesti tällä hetkellä myös COVID-19 merkintä, kun visiiri on ammattikäytössä. Visiirin käyttö on suotavaa, jos kertakäyttöisten tai kankaisten maskien käyttö ei ole mahdollista. Visiiriä käyttäessä on kuitenkin huomioitava, ettei se suojaa ympärillä olevia ihmisiä visiirin käyttäjästä erittyviltä pisaroilta yhtä hyvin kuin kirurginen suu-nenäsuojain tai hengityssuojain, koska visiiri on alapuolelta avoin.
Visiiriä käyttäessä haasteeksi voi koitua sen puhtaanapito, ellei käytössä ole kertakäyttövisiiri. Visiirin ulkopinta ja reuna-alueet on aina desinfioitava, kun visiiri otetaan pois päältä. Koko visiiri täytyy pestä vedellä ja saippualla, huuhdella ja kuivata vähintään kerran päivässä.
Visiirin tehokkuutta koronavirusta vastaan ei ole kuitenkaan vielä tutkittu.
Maskit ja hengityssairaudet
Hengityssairauksia sairastavalle henkilölle maskin käyttäminen on pääosin turvallista. Oikeanlaisen kasvomaskin löytäminen on kuitenkin yksilö kohtaista. Esimerkiksi astmaa sairastavan henkilön olisi hyvä ottaa huomioon kangasmaskien kankaasta mahdollisesti irtoavien kuitujen ja materiaalien ominaishajujen vaikutuksen hengittämiseen.
Aluksi maskin käyttö voi tuntua raskaalta, sillä monille käyttöä aloittaessaan tulee hikoilua tai pyörrytyksen tunnetta. Siksipä sopivan suojuksen löytäessään on hyvä harjoitella maskin käyttöä esimerkiksi kotona istuen. Jos rauhallisesta harjoittelusta huolimatta hengittäminen tuntuu vaikealta, uloshengitysventtiilillä varustetun maskin kokeilu voi olla tarpeellista. Venttiilillä varustettu hengityssuojain on usein astmaatikoille helpompi käyttää, koska venttiili auttaa keventämään hengitystä. Kyseinen maski ei kuitenkaan suojaa ympärillä olevia ihmistä, vaan ainoastaan käyttäjää, sillä venttiilin kautta pääsee hiukkasia ulos.
Jos henkilö kärsii sydän- tai kehosairaudesta tai sairaudesta, jossa oireena ilmenee happivajetta, maskin käyttö voi jopa vain pahentaa oireita. Tällaisille henkilöille maskinkäyttöä ei suositella.
Kasvomaskin käyttöohjeet
Maskien asianmukainen käyttö suojaa sekä käyttäjäänsä (FFP-taso eli hengityssuojain) että ympärillä olevia ihmisiä tartuntatautien leviämiseltä. Maskin käytön lisäksi tehokkaita tartuntojen ehkäisymenetelmiä ovat:
- Käsi- ja yskimishygieniasta huolehtiminen
- Kasvojen, nenän ja suun koskettelemisen välttäminen
- Yli 2 metrin turvavälin pitäminen muihin ihmisiin julkisilla paikoilla liikkuessa
Ohjeet maskin käyttöön:
- Pese tai desinfioi kätesi huolellisesti ennen maskin asettamista naamalle
- Ota maskin lenkeistä kiinni ja aseta maski kasvoillesi värillinen puoli ulospäin, sekä metallinen vahvike ylöspäin nenän kohdalle. Varo koskemasta maskin sisäpuolelle.
- Aseta maski kasvoillesi huolellisesti. Venytä maskin lenkit korvien taakse ja tarvittaessa kieritä lenkkejä lyhyemmiksi tai tee lenkkeihin pienet solmut, jotta suojain pysyy valumatta kasvoillasi.
- Paina metallinen vahvike nenää vasten ja varmista, että maskin reunat ovat tiiviisti kasvojasi vasten peittäen nenän ja suun.
- Älä koskettele maskia käytön aikana tai siirrä sitä välillä pois nenän ja suun edestä.
- Jos maski kostuu, vaihda se heti uuteen. Maskia on hyvä käyttää enintään tunnin ajan.
- Riisu maski ottamalla kiinni korvalenkeistä takaa. Vältä koskemasta maskin ulkopintaan.
- Laita käytetty maski kannelliseen roskakoriin ja pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla tai vastaavasti desinfioi kätesi.
Maskeja on hyvä kuljettaa mukana tilanteissa, joissa maskia saattaa joutua vaihtamaan. Maskeja olisi hyvä kuljettaa laukussa tai taskussa erillisessä pussissa, varmistaakseen maskien puhtaana pysymisen. Oleellisin asia on, ettei käyttämättömiä ja käytettyjä maskeja säilytetä samassa pussissa. Jos käytettyä maskia ei pysty suoraan laittamaan roskikseen tai kankaista maskia pesukoneeseen, niin mukana on hyvä olla oma pussinsa näille maskeille.
Kangasmaskien peseminen
Kangasmaskit ovat uudelleen käytettäviä maskeja ja siksi niiden pesusta tulee huolehtia kunnolla. Kangasmaski tulee pestä jokaisen käyttökerran jälkeen, koska likaisena maski ei suojaa samalla tavalla kuin puhtaana. Kangasmaski voidaan joko keittää kattilassa tappaakseen kaikki maskissa olevat bakteerit tai pesemällä sen pyykinpesukoneessa vähintään 60 asteen pesuohjelmalla.
Mukavuutta maskin käyttöön
Erilaisten maskien ja suojainten käyttö voi aluksi tuntua hankalalta ja epämukavalta. Hengittämisestä hieman raskaampaa tekee oman uloshengitysilman sekoittuminen hengitettävään ilmaan, sekä vastus, jonka maskin tuoma ylimääräinen kerros aiheuttaa. Siksi onkin tärkeää löytää omille kasvoille sopiva maski, jonka läpi hengittäminen tuntuu vaivattomalta. Maskista aiheutuvaa ahdistavaa tunnetta voi myös ehkäistä käyttämällä maskia vain sen aikaa, kun on tilanteessa, jossa turvavälien pitäminen muihin ihmisiin ei ole mahdollista.
Maski on hyvä pukea kasvoille muotoilemalla maskin ylälaita nenänkohdalta mahdollisimman tiiviisti. Tämän avulla maskin istuvuus sekä suojaus teho on parhaimmillaan, eikä silmälasienkaan pitäisi huurtua. Myös ihon kannalta maskin istuvuus on tärkeää. Liian suuri maski voi valua ja ärsyttää ihoa, ja liian pieni tai tiukka maski voi kiristää ja siten hiertää kasvojen ihoa. Huonosti istuva maski lisää myös kasvojen ylimääräistä koskettelua, kun maskia joutuu asettelemaan useampaan kertaan.
Missä tilanteissa suojaimia tulisi käyttää?
Maskin tarkoituksena on suojata ympärillä olevia ihmisiä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä ja siten vähentää taudin leviämistä eteenpäin. Epidemiatilanne vaihtelee eri puolilla maata, jonka takia THL on määritellyt maskin käytön suositukset alueille epidemia vaiheiden perusteella. Alue voi ottaa THL:n kiihtymis- ja leviämisvaiheen ohjeet käyttöön, kun kyseinen sairaanhoitopiiri ja alueen yhteistyöryhmät toteavat alueen olevan kiihtymis- tai leviämisvaiheessa.
Koronaepidemian kolme vaihetta:
- Perusvaihe
- Kiihtymisvaihe
- Leviämisvaihe
Epidemian perusvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi joukkoliikenteessä, koronatestiin hakeutuessa sekä riskialueelta Suomeen saavuttua siirtyessä maahantulopisteeltä karanteeniin. Kasvomaskia voi käyttää aina tilanteissa, joissa turvavälien toteutuminen ei ole mahdollista.
Epidemian kiihtymisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi perusvaiheen suosituksien lisäksi peruskoulun 6. luokilla, toisen asteen oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa, työyhteisöjen sisätiloissa, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan käyttämissä sisätiloissa sekä julkisissa sisätiloissa ja yhteisötilaisuuksissa. Aluevirastot voivat asettaa omia täydentäviä tai rajatumpia suosituksia alueelle heidän omaan riskinarviointiin perustuen.
Epidemian leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi aina joukkoliikenteessä, julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa sekä työyhteisöjen sisätiloissa.
Työnantajilla on myös mahdollisuus riskinarvioinnin perusteella todeta hengityssuojaimien tai kasvomaskien käytön tarpeen, jos työssä on oltava alle 2 metrin etäisyydellä työkavereista tai asiakkaista. Työnantajan tilannearvioon vaikuttavat esimerkiksi alueellinen epidemiatilanne ja suositukset, työntekijöiden lähikontaktit mahdollisesti sairastuneisiin ihmisiin ja muut lähikontaktit sekä ilmastoinnin tehokkuus ihmisten määrään nähden huoneessa. Jos työnantaja ohjeistaa työntekijöitä käyttämään kasvomaskeja tai suojaimia, työntekijöiden on niitä käytettävä Työturvallisuuslain perusteella.
Maskien väärinkäyttö voi sairastuttaa
Työterveyslaitos on tutkinut mitä kaikkea kasvomaskeihin käytön aikana voi kertyä. Maskeista on löydetty muun muassa ihmisen omia mikrobeja, kuten stafylokokki- ja streptokokkibakteereita sekä hiivoja. Näiden lisäksi maskiin voi kertyä ympäristöstä monia muita mikrobeja kuten pseudomonasbakteereita, homeita ja viruksia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että mikrobikuorma kasvaa, kun maskia on pidetty kasvoilla yli kahden tunnin ajan. Kertakäyttömaskien uudelleen käyttö tai pesemättömien kangasmaskien käyttö on siis riski maskin käyttäjän omalle terveydelle muunkin kuin koronaviruksen näkökulmasta. Epäpuhtaiden maskien käyttö lisää myös riskiä levittää maskissa olevia mikrobeja käsien välityksellä ympäristöön kuten oven kahvoille ja muille pinnoille.
Maskien ekologisuus
Kertakäyttömaskit valmistetaan maatumattomista materiaaleista, joten maskit tulee käytön jälkeen lajitella sekajätteeseen. Maskeja ei suositella poltettavaksi, eikä maskeja saa heittää luontoon.
Uudelleen käytettävät kankaiset maskit mielletään yleisesti ekologisemmaksi vaihtoehdoksi kuin kertakäyttöiset maskit. Ekologisuus kuitenkin riippuu maskien käytön määristä. Yksittäisen kertakäyttöisen maskin hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi kankaisen puuvillamaskin, jonka tuottamiseen kuluu paljon vettä. Maskeja kuitenkin yleisesti joudutaan käyttämään useampana kertana päivänkin aikana, joten kankainen maski suuressa kulutuksessa on ekologisempi vaihtoehto kuin kertakäyttöiset maskit.
Hengityssuojain ja allergiat
Allergiakausi on käynnistynyt ja koivu aloittaa pian runsaan kukkimisen. Luonnonvarakeskuksen mukaan tämän vuoden koivun kukinnasta on tulossa poikkeuksellisen runsas.
Koko Suomen siitepölymäärät ovat tänä vuonna poikkeuksellisen runsaat. Kovin kukintapiikki alkaa yleensä huhti- toukokuun vaihteessa. Aiheesta voit lukea lisää meidän erillisestä artikkelista täältä.
