Sosiaalinen media on kuohahdellut kasvomaskien ja hengityssuojainten hintatasosta koronapandemian alkuajoilta saakka. Keväällä ns.”kansanmaski”-tyypisestä suu-nenäsuojuksesta saattoikin joutua maksamaan useamman euron kappaleelta, kun kysyntä ylitti rankasti tarjonnan. Kesän myötä hinnat ovat korjaantuneet oikealle tasolleen, ja kyseisiä suu-nenäsuojuksia saa pääsääntöisesti vajaalla eurolla kappale.
Hintahajonta on silti erittäin suurta. Tavallinen tallaaja ei välttämättä osaa hahmottaa esimerkiksi suurten päivittäistavaraketjujen myymien ”kansanmaskien” ja useiden verkkokauppojen ja ammattilaisliikkeiden myymien, samannäköisten suu-nenäsuojusten (ns. ”kirurginmaski”) eroja – puhumattakaan eroista kunnollisiin hengityssuojaimiin. Myös ulkomailla mainostettavia, poikkeuksellisen edullisia ”kirurginmaskipakkauksia” on ihmetelty. Tuotteiden hintaeroille on kuitenkin ymmärrettävät syyt, ja kuluttajan on hyvä tunnistaa ne maskivalintaa tehdessään.
1. Suu-nenäsuojuksia saa vaihtelevanlaatuisina
Siniset, vihreät ja valkoiset, kertakäyttöiset suu-nenäsuojukset, kansanmaskit, kansalaismaskit, tai kirurginmaskit, vilisevät kaduilla ja mainoksissa. Omia hankintoja tehdessä on tärkeää tietää, että suu-nenäsuojuksia saa lukuisissa eri suojaluokissa, joista tuotteen myyjä ei välttämättä mainitse mitään. Edullisin ja heikkotehoisin virallinen taso suu-nenäsuojuksen suodattavuudelle on Type I-maskissa, jonka suorituskyky on hieman kangasmaskia parempi. Seuraava, laadukkaampi luokka on Type II, joka suodattaa jo tehokkaasti taudinaiheuttajia. Type II-maskeja saa lisäksi medikaali- ja roiskesuojattuina malleina (Type IIR), sekä steriileinä sairaalakäyttöön. Markkinoilla on kuitenkin tarjolla myös Type I-tasoa heikompia maskivaihtoehtoja, joiden suodatustehosta ei voi mennä takuuseen. Yksityisten suomalaisten yritysten kiinasta tuomat maskit ovat kaikki käyneet läpi tiukan tullin ja sertifioinnit, ja suuri osa on lisäksi VTT:n testaamia. Kiinalaista on siis turha pelätä, mutta maskin suodatusluokkaan on sen sijaan kiinnitettävä tarkkaa huomiota. Jos jokin hinta kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on. Tarkasta epäilyttävän edullisten suojusten laatutaso, sertifikaatit ja testaus ennen ostoa.
2. ”Kansanmaskit” eivät suojaa käyttäjää
Suu-nenäsuojuksen ensisijainen funktio ei ole suojata käyttäjää, vaan suojata muita käyttäjältä. Monella nimellä kutsutut suu-nenäsuojukset ovat kehitetty terveydenhuollon tarpeisiin suojaamaan heikkokuntoisia potilaita hoitajien taudeilta. Kertakäyttöisen suu-nenäsuojuksen teho yhteiskunnassa perustuu laajaan käyttöön, jolloin kansalaiset eivät tartuta toisiaan, ja tautikontrolli kasvaa. Toki maski kuin maski kuitenkin tarjoaa jonkinasteista roiskesuojaa myös käyttäjälle, ja on ehdottomasti tyhjää parempi henkilökohtainenkin suoja.
3. Hengityssuojaimet suojaavat sekä käyttäjää että muita
Hengityssuojaimet poikkeavat suu-nenäsuojuksista niin ulkonäöllisesti, toiminnallisesti kuin hinnallisestikin. FFP2- ja FFP3-tason hengityssuojaimet ovat virallisesti koronan torjuntaan hyväksyttyjä, ja niiden on kliinisesti todistettu suodattavan tautipartikkeleita sisäänhengityksestä. Hengityssuojainten teho perustuu fyysisen esteen lisäksi materiaalin elektrostaattisuuteen, joka vetää taudinkantaja-aerosoleja puoleensa. Hengityssuojaimet on kehitetty suojaamaan esimerkiksi työntekijöitä vaarallisilta kemikaaleilta. Ne ovat moninkertaisesti arvokkaampia kuin kertakäyttöiset suu-nenäsuojukset, mutta tarjoavat erittäin hyvän suojan käyttäjälleen.
4. Venttiili helpottaa hengitystä, mutta riskeeraa muut
Ennen koronapandemia-aikaa hengityssuojaimissa nähtiin useimmiten venttiili helpottamassa tehokkaan suodatuksen resistanssia uloshengitykselle. Tyypillisessä suojautumistilanteessa, kuten rakennustyömaalla, venttiilillinen hengityssuojain on mukavin vaihtoehto suojautumiseen. Pandemiatilanteessa venttiilillinen maski ei kuitenkaan toimi, sillä se vapauttaa kaikki käyttäjänsä taudinaiheuttajat ympäristöön uloshengityksen mukana. Moni yritys on tästä syystä kieltänyt venttiililliset maskit kokonaan.
5. Kangasmaskit säästävät rahaa, mutta suojaavat huonosti
Moni on säästöjen toivossa harkinnut kankaista kasvomaskia tai tuubihuivia suojautumistarkoitukseen. Kankaiden reiät ovat kuitenkin auttamattomasti liian suuret pienen korona-aerosolin estämiseen, ja kankainen maski, materiaalista riippumatta, on siksi melko tehoton valinta suojautumiseen, vaikkakin kiistämättä tyhjää parempi. Kangasmaskin hygieenisyydestä huolehtiminen aiheuttaa lisähaasteita – kertakäyttöiset suu-nenäsuojukset vaihdetaan neljän tunnin välein, mutta kangasmaskia käytetään herkästi koko päivä, useitakin päiviä, jolloin bakteerit ja homeet villiintyvät kontaminoituneilla pinnoilla. Jos haluat maksimaalisen hyödyn suojuksestasi, älä valitse kankaista kasvomaskia.
6. Hengityssuojaimia ja kankaisia kasvomaskeja voi puhdistaa, kertakäyttöisiä suu-nenäsuojuksia ei
Kankaiset kasvomaskit vaativat pesun korkeassa lämpötilassa periaatteessa neljän tunnin välein, joka tarkoittaa, että mukana on kannettava useampia maskeja koko päivän reissuilla. Suu-nenäsuojukset heitetään pois neljän tunnin käytön jälkeen. Hengityssuojaimet tulee vaihtaa viimeistään, kun niiden hengitysresistenssi kasvaa eli suoja tukkeutuu, suoja on likainen, tai suoja on muuten kontaminoitunut. Monet viralliset tahot ohjeistavat varsin lyhyeen, 4-6 tunnin käyttöikään myös hengityssuojainten kohdalla. Hengityssuojaimia ja kangasmaskeja voi desinfektoida niille kehitetyllä AirCide-suihkeella, joka pidentää suojainten käyttöikää.
