Kansanmaski, kansalaismaski, koronamaski. Suomen suurimmat myymäläketjut, S-ryhmä ja Kesko, ovat alkukesästä tuomassa valikoimiinsa suomalaisia, kuitukankaasta valmistettuja kasvomaskeja euron kappalehintaan. Kyseiset maskit ovat herättäneet paljon kysymyksiä, epätietoisuutta ja närkästystä alan ammattilaisten keskuudessa. Tilanne on kärjistynyt Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvosen ja Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin median kautta käynnistämään väittelyyn.
Mikä on ”kansanmaski”?
Suomessa käynnistynyt kasvomaskituotanto on innostanut suurimmat päivittäistavarakauppaketjut haalimaan ”kansanmaskeiksi” ja ”kansalaismaskeiksi” kutsumiaan kertakäyttöisiä kasvomaskeja valikoimiinsa. Kyseiset kasvomaskit vastaavat periaatteessa tavallisia kertakäyttöisiä kuitumaskeja eli suu-nenäsuojuksia, mutta tarjoavat testien perusteella jonkin verran heikomman suodatustehon. Perinteisiä suu-nenäsuojuksia on saatavilla monessa eri laatuluokassa, ja niiden pääasiallinen käyttökohde on käyttäjästä ulospäin suuntautuvan pisaratartuntariskin alentaminen. Tyypillisten suu-nenäsuojusten medikaalimalleja ja ns. “kirurginmaskeja” käytetäänkin paljon esimerkiksi terveydenhuollossa toimiessa riskipotilaiden kanssa. Suojukset ovat kertakäyttöisiä, eikä niitä saa pukea kasvoilleen uudestaan poistamisen jälkeen. Kyseinen maskityyppi on hyvin tunnettu ja käytetty lääketieteellisissä toimenpiteissä, kun haavoittuvaista potilasta suojataan hoitajilta.
Kuitukankainen kansanmaski ei suojaa käyttäjää tartuntariskiltä – siihen tarvitaan hengityssuojain
Kuitukankaisia kasvomaskeja ei voi käyttää käyttäjän suojaamiseen, sillä niiden toimintaperiaate on päinvastainen. Kuitukankaista kasvomaskia tulee sen sijaan käyttää riskiryhmäläisten kanssa oleskellessa, jolloin ne suojaavat riskiryhmäläistä tartunnalta. Kesko ja S-ryhmä eivät ole viestineet näitä myyntiin tulevien maskien oleellisia tietoja, vaan maskien ensisijaiseksi kohderyhmäksi on jopa kaavailtu riskiryhmäläisiä.
Kuitukangasta ei pidä kuitenkaan sekoittaa tavalliseen kangasmaskiin. Keskon ja S-ryhmän kuitukankaisten kansanmaskien suodatusteho testeissä oli 88%, joka on hieman matalampi kuin markkinoilla yleisesti liikkuvien suu-nenäsuojusten. Tavallisen kangasmaskin, eli puuvilla- ja polyeterimaskin, taudintorjuntaominaisuudet ovat VTT:n tutkimusten mukaan olemattomat. Ne kuitenkin tarjoavat jonkinasteista pisarasuojaa, ja suodattaen samalla n.20% mikropartikkeleista. VTT kehottaa kankaisen maskin vaihtamista tunnin välein, mutta niitä markkinoidaan tästä huolimatta pitkäkestoisina ja tehokkaina suojina. Myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on linjannut, ettei itse tehty maski suojaa koronatartunnalta.
Kasvomaskeista löytyy kuitenkin vaihtoehtoja, jotka suojaavat myös käyttäjäänsä tartunnalta. Standardoidut FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimet toimivat nimenomaan käyttäjänsä suojana, suodattaen yli 94% sisäänhengitettävistä mikropartikkeleista. Venttiililliset hengityssuojaimet taas suojaavat ainoastaan käyttäjäänsä, eivät ympäröiviä henkilöitä. On siis tärkeää valita kasvomaski käyttötarpeen mukaisesti. Haluatko suojata itseäsi vai muita, vai sekä että? Paras valinta epidemian hillintään on venttiilitön FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojain.
Lue täältä Tukesin teksti kansalaismaskeista.
Keskon pääjohtaja levittänyt virheellistä informaatiota – Apteekkariliitto tarttui
Keskon pääjohtaja Helander on viestinyt kuitumaskeista kertoen, että yhdellä maskilla pärjää hyvin koko päivän. Apteekkariliitto närkästyi tästä virheellisestä väittämästä – kertakäyttöisiä suu-nenäsuojuksia ei missään nimessä saa käyttää koko päivää, sillä kostunut maski on merkittävä mikrobipesäke. Maski tulee vaihtaa neljän tunnin välein, eikä kerran poistettua maskia saa pukea uudestaan kasvoilleen. Helanderin viestinnästä saa myös käsityksen, että kyseinen kuitumaski suojaisi käyttäjäänsä tartunnalta. Apteekkariliitto kyseenalaistaa Keskon pääjohtajan puheita, ja pitää virheellisen turvallisuudentunteen syntymistä jopa vaarallisena.
”Niin sanottu kansanmaski ei estä viruksen kulkeutumista maskin käyttäjään. Vain hengityssuojaimet, joissa on lääkinnällisen laitteen merkinnät, suojaavat käyttäjäänsä virukselta ja niitä käytetään esimerkiksi terveydenhuollossa hoidettaessa koronapotilaita. Pääsääntöisesti ne on pyritty varaamaan terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.” Kertoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Kauppalehdelle.
Sandleria lisäksi huolettaa päivittäistavarakauppojen mahdollisuudet kuluttajien neuvontaan oikean maskin valinnassa. ”Miten päivittäistavarakaupat näkevät oman vastuunsa siitä oikeasta käytöstä? Tiedetään, että maski on väärin käytettynä parhaassa tapauksessa vain rahanhukkaa, huonommassa tapauksessa voi jopa altistaa itsensä, jos koko päivän käyttää samaa ja pukee sen useita kertoja kasvoille ja pois. Se on huonompi kuin että olisi ilman maskia”, Sandler jatkaa Kauppalehdelle.
Keskon pääjohtaja Helander (www.kesko.fi)
Kesko ei jäänyt sanattomaksi – kuittia takaisin Apteekkariliitolle
Keskon päivittäistavarakaupan toiminnanjohtaja Ari Akseli ei suinkaan jäänyt sanattomaksi kohun edessä. Hirvosen Twitterissä aloittama keskustelu sai jatkoa median kautta, kun Akseli kyseenalaisti Apteekkariliiton ymmärryksen tilanteesta tai käytössä olevasta teknologiasta. Helanderin mukaan Apteekkariliitto puhuu ”kansanmaskeista” nyt samaan tapaan kuin kangasmaskeista, ja uskoo termien menneen apteekkariliitolta sekaisin. Hän painottaa VTT:n 88% suodatustehokkuutta osoittanutta testiä ja maskien kangasmaskeista poikkeavaa suodatusmekaniikkaa. Akseli kertoo ns. kansanmaskien suodatuksen perustuvan mekaaniseen suodattimeen, kun moni muu kasvomaski toimii sähköisellä varauksella. Tästä syystä maskin toiminta ei väitetysti häiriintyisi hengityksen aiheuttamasta kostumisesta ja mikrobikertymästä.
Vaikka Akseli onkin oikeassa kangasmaskien ja kuitukangasmaskien suorasta vertailukelvottomuudesta, ei Apteekkariliiton kannanotto ole liittynyt kangasmaskeihin. Sandler on kommentoinut nimenomaan kuitukangasmaskin ominaisuuksia – sitä ei ole suunniteltu, eikä se ole tehokas, estämään käyttäjäänsä sairastumasta, vaan maski on kehitetty suojaamaan ulkopuolisia sairastajalta. Maski on myös kertakäyttöinen, joka tarkoittaa maksimissaan neljän tunnin käyttöikää, ei koko päivää, kuten Keskolta on viestitty. Esimerkiksi eri lentoyhtiöt ympäri maailman vaativat maskia vaihdettavaksi neljän tunnin välien, perustuen suu-nenäsuojusten yleisesti tunnettuun turvalliseen käyttöikään. Riskiryhmäläisten sijaan suurimman kohderyhmän tulisi olla riskiryhmäläisten luona vierailevat henkilöt. Itse sairastumista välttävien on edelleen hyvä turvautua todistettua suojaa tarjoaviin standardoituihin FFP2- ja FFP3-suojuksiin.
