Suomi ratsastaa koronaviruksen toisella aallolla. Etätyösuositusta odotetusti jatkettiin, mutta koulut aukesivat elokuussa normaaliin tapaan. Kesän aikana terassit, baarit ja ravintolat sekä jotkut tapahtumat pitivät ovensa auki, ja lomalaiset nauttivat koronakesästä paikoin liki normaaliin tapaan. Kotimaan matkailun määrä nousi kiitettävästi, mutta valikoivan rajojen avaamisen seurauksena matkailu myös Euroopan lomakohteisiin saatiin heinäkuussa käynnistettyä.
Kansainvälisen matkailun avaamisen seurauksena olemme lukeneet paljon muun muassa Makedonian lentojen katastrofaalisista koronaluvuista. Pakollista testaamista ei kuitenkaan ole saatu käynnistettyä, eikä testaamista yleisestikään toteuteta kuin joidenkin riskikohteiden kohdalla. Esimerkiksi lomakohteista palaavat suomalaiset kävelevät suoraan läpi Helsinki-Vantaan, ja ainoa muistutus koronapandemiasta ovat ulko-ovien läheisyydessä ohjelappuja jakavat, suojapukuihin pukeutuneet avustajat.
Yli 50 hengen kokoontumisia kerrottiin rajoitettavan – kyseessä kirjoitusvirhe
Liikkumisen vapauttaminen ja lomien päättyminen johtivat odotetusti tautitapausten määrän kasvuun. Maanantaiaamuna uutisoitiin AVI:n twiitin pohjalta,, että syyskuussa yli 50 hengen tapahtumat olisivat kiellettyjä, ellei tapahtumanjärjestäjä voi esittää toteuttavansa THL:n ohjeistuksen mukaisia varotoimenpiteitä. Näihin kuuluvat muun muassa 1-2 metrin turvavälit eri ryhmien välillä, mahdolliset erilliset aitiot, desinfektiomahdollisuudet, ja omille ryhmilleen osoitetut anniskelu- ja saniteettitilat. Muutaman tunnin päästä kyseinen muutos rajoituksiin paljastui kuitenkin uutisankaksi, kun Sosiaali- ja Terveysministeriö omalla twiitillään oikaisi AVI:n kirjoitusvirhettä. Tähänkin saakka voimassa olleet 500 henkilön rajoitukset siis pätevät yhä.
Twiittihäsellys innoitti aktiiviset seuraajat someraivoon, ja Sosiaali- ja Terveysministeriön twiitin alle on kerääntynyt kymmeniä vihaisia, epäileväisiä kommentteja. Toiset uskovat, että mitään kirjoitusvirhettä ei ole ollutkaan, vaan STM jänisti ohjeistuksessaan. Toisen taas ihmettelevät virallisten tahojen huolimattomuutta tässäkin asiassa, ja jotkut sitä, miksi kyseistä rajoitusta ei turvallisuuden nimissä ole asetettu. STM ei ole reagoinut kommentteihin.
Syyskuulle on aikataulutettu vielä muutamia kesältä siirrettyjä massatapahtumia, kuten festivaaleja ja konsertteja. Se, miten festivaalit onnistuvat muokkaamaan alueitaan suositusten mukaisiksi, jäänee nähtäväksi. Oletettavissa on, että tapahtumia ja konsertteja perutaan vielä. Syksyyn toiveikkain mielin lähteneet, pitkän hiljaisen kauden eläneet artistit elävät jännittäviä aikoja. Osa tapahtumajärjestäjistä onnistui kuitenkin jo loppukeväästä järjestämään suositusten mukaisia yleisötapahtumia, joissa seurueille oli erilliset pöydät, reippaan turvavälin päässä toisistaan. Nähtäväksi jää, kuinka moni syksylle siirtyneistä on valmis vastaaviin toimenpiteisiin.
Maskisuositusta noudatetaan heikosti, vaikka se pelastaa henkiä
Julkisissa kulkuneuvoissa on päällä maskisuositus yli 15-vuotiaille henkilöille. Pääkaupunkiseudun, etenkin Helsingin keskustan, julkisissa kulkuneuvoissa liikkuessa on kuitenkin selvää, että vain murto-osa matkustajista toimii suosituksen mukaisesti. Lieneekö syynä THL:n haparointi maskien hyödyllisyyden vahvistamisessa pandemian alkuaikoina, kyllästyminen vallitsevaan tilanteeseen, piittaamattomuus, vai sosiaalinen paine? Moni maskien käyttäjistä kokee jopa häpeää omasta suojautumisestaan tilanteissa, joissa muut eivät niin tee. Toki sosiaalinen paine toimii myös toiseen suuntaan – alueilla ja kulkuneuvoissa, joissa suojautuminen on yleisempää, käyttävät muutkin suojuksia välttääkseen, suomalaisille tyypillisesti, ulkopuolisuutta.
Luimme iltapäivälehdistä juuri tarinan suomalaisesta naisesta Italiassa, jonka ystävät olivat nauraneet hänelle maskin käytöstä. Tästä ystäväpiiristä kymmenen henkilöä menehtyi pohjois-Italian kauhujen kuukausina. Voi hyvin olla, että kasvomaski, yhdessä valveutuneen käytöksen kanssa, pelasti kyseisen naisen hengen. Maskien käyttö onkin Italiassa, kuten valtaosassa muutakin maailmaa, nyt täysin normaalia, ja maskien tehokkuus tartuntojen ehkäisyssä on todistettu lukuisia kertoja eri maiden tutkimuskeskusten datalla. Kenties Suomen tartuntatilanne on vielä liian hyvä herättääkseen ihmisiä taudin vaarallisuuteen.
Testaamisen haasteet hämmästyttävät
Kevään aikana suomalaiset joutuivat yllättäen todistamaan tilannetta, jossa meidän maailman parhaana pitämämme terveydenhuolto ei pysynyt perässä varsin maltillisessa koronapandemian ensiaallossa. Testejä tarjottiin vain hyvin sairaille, testeihin pääseminen kesti päiväkausia, ja tulosten saaminen jopa viikkokausia. Moni testattu ajettiin kotiinsa eristyksiin ilman tietoa jatkotoimenpiteistä tai aikatauluista. Testifarssi sai aiheellisesti reilusti uutisaikaa. Hämmennystä aiheutti myös vapaasti maahan riskikohteista saapuneet henkilöt, kun samaan aikaan muissa maissa jokainen henkilö testattiin kentällä ja asetettiin pakolliseen karanteeniin.
Katastrofaalisen koronakevään seurauksena hallitus vakuutteli tilanteen kehittymisestä. Myös testaamisen kynnystä madallettiin toiseen ääripäähän, ja jopa vatsakivun takia kehotettiin jäämään pois töistä ja hakeutumaan testaukseen. Kesän hiljaisina viikkoina testeihin pääsikin myös vähäoireisena nopeasti, ja tuloksen sai muutamassa päivässä.
Toisen aallon todennäköisyys tunnettiin ammattilaisten ja hallituksen keskuudessa jo keväällä. Kansa uskoi, että terveydenhuollon kapasiteetti olisi uutisointia mukaillen täysin toinen kuin keväällä, ja testikoneisto pyörisi kuin vanha dieselhyrrä. Toisen aallon koittaessa suomalaiset ovat kuitenkin, etenkin Pääkaupunkiseudulla, jälleen tilanteessa, jossa pelkästään testin varaaminen tuntuu ajoittain ylivoimaiselta proseduurilta. Puhelimessa saattaa joutua roikkumaan tuntikausia, jotta pääsee edes keskustelemaan testaamisen mahdollisuudesta. Takaisinsoitot tulevat läpi vuorokauden, joten testausta tarvitsevat voivat joutua vastaamaan odottamaansa puheluun kello neljältä yöllä. Ajan saa päivien, jopa viikkojen päähän, ja vastauksessa kestää yhtä kauan. Emmekö oppineet mitään keväästä?
On toki samalla huomioitava, että yksityiset tarjoajat tarjoavat testausta nopeasti ja verrattain helposti. Yksityinen testi ei kuitenkaan välttämättä ole vakuutuksen korvauspiirissä, ja hinta on kohtalaisen korkea n.200e. Testiin ei kuitenkaan voi yksityiselläkään vain kävellä, ja lisäkuluja tulee lääkärin lähetteen hankkimisesta.
Miten kauan pandemia vielä kestää?
Ilman kristallipalloa emme voi vakuuttavasti ennustaa koronapandemian kestoa. Mahdollinen rokote voi lyhentää pandemiaa, mutta toisaalta historiamme tunnetuimmat pandemiat, kuten Espanjantauti, ovat kuihtuneet itse muutamien vuosien saatossa pois. Osa pandemioista jää kiertäviksi influenssoiksi, jotka muovautuvat vuosi toisen perään hieman erilaisiksi. Tällöin nyt kehittämämme rokote ei enää seuraavana vuonna tehoakaan muuttuneeseen koronavirukseen, ja rokotteita tulee näin vuosittain muuttaa soveltuvaan suuntaan.
Varmaa on, että koronapandemian vaikutukset näkyvät maailmassamme vielä kauan. Etätyöskentelyyn opettelevat yritykset tuskin palaavat täysin toimistokeskeiseen toimintamalliin, ja verkkoon siirtyneet, toimitiloistaan luopuneet yrittäjät jatkanevat samaa tietä. Hygieniatuotteiden menekin lasku on epätodennäköistä lähitulevaisuudessa vaikka koronaviruspandemia rauhoittuisikin. Massatapahtumia ei suunniteltane entiseen malliin lähivuosille tilanteiden jatkuvasti eläessä. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi tapahtuma- ja ravintola-alan ammattilaiset, lentäjät, ja turismista riippuvaiset maat selviävät haastavista pandemiavuosista. Yhteiskunnassamme on käynnissä murros.
